Olen kutsumaton vieras täällä

-Tiedätkö, mitä A tarkoittaa, pikku Nasu?

-En, I-haa, en tiedä.

-Se tarkoittaa lukemista, se tarkoittaa sivistystä, 

se tarkoittaa kaikkia niitä asioita, 

joita sinä ja Puh ette ole saaneet. 

Sitä se A tarkoittaa. 

Jotenkin tyhjä olo. Aamuyöstä heräsin sateen ropinaan ja ajattelin surullisena, että nyt ne lumet sitten sulavatkin pois. Takaisin loskaan ja harmauteen. Ulkona on taas niin ankea sää, ettei huvittaisi edes lähteä lenkille. Enkä taida muutenkaan ehtiä. (Tuo saattoi hyvinkin olla kiertoilmaus pohjattomalle laiskuudelle, joka yllättää valitettavan usein.)

Mutta en nyt kuitenkaan kehittele tässä vain tekosyitä, sillä tämän päivän aikana olisi saatava valmiiksi vielä kaksi englannin ainetta. Pakottauduin rustaamaan aamulla loppuun äidinkielen aineistotehtävän, jossa pohdin unen ja todellisuuden suhdetta. Tekstini laatu kauhistuttaa jopa minua itseänikin. Neljä sivua tekotaiteellista ja turhaa löpinää - minne inspiraationi on kadonnut?? Kaiken lisäksi olen lähes varma, että kirjoitin taas hieman tehtävänannon vierestä; niin käy nykyään turhankin usein. Olen lopullisesti haudannut haaveeni laudaturin suhteen.

Huominen ahdistaa jo valmiiksi. Kaksi tuntia matikkaa (joiden aikana aivoni lyövät tyhjää), yhteiskuntaoppia, biologiaa (joka saa minut epäilemään aivojeni olemassaoloa), opoa ja ryhmänohjausta. Yritä nyt siinä näyttää kiinnostuneelta.

Taitaa olla parempi, etten mainitse syömisistäni yhtään mitään. Eilinen oli katastfori, tästä päivästä odotan hieman enemmän. Mutta saa nähdä mitä tapahtuu taas, kun kello alkaa lähestyä viittä. Seuraavalla viikolla yritän tosissani onnistua - muuten en paina ikinä 50kg ennen joulua. Ja se on todellakin tavoite, jonka haluan ehdottomasti saavuttaa.