aikaa ennen pakoa

perjantai 31. heinäkuuta 2009

Vaikka sata vuotta tässä satamassa


Se on ilmeisesti enemmän sääntö kuin poikkeus, että joka kerran, kun ehdin olla edes hieman tyytyväinen itseeni, niin jo seuraavassa hetkessä pilaankin kaiken. Haluaisin kertoa jotain uutta, kuten: olen laihtunut, olen päässyt eroon ahmimisesta, olen pitkästä aikaa onnellinen, mutta se on kaikesta päätellen liikaa pyydetty. En jaksa enää kirjoittaa kerta toisensa jälkeen samoja asioita; kuka niitä oikeasti edes jaksaa lukea? Taidankin päivittää blogiani vasta sitten, kun olen onnistunut jossain, eli toisin sanottuna LAIHTUNUT. Jos sitä ihmettä minun kohdallani nyt koskaan tapahtuu.

ps. Päätin laittaa myös toisen blogini julkiseksi. (Huom. Perun edellisen : D Blogi näkyy taas vain minulle, sillä tarkemmin ajatellen en kehtaa kirjoittaa syömisiäni kaikkien nähtäväksi..)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti