Peili kieltää minut, minä kiellän peilin

Katselin itseäni eilen peilistä ja puristelin turhautuneena vatsaani, selkääni ja reisiäni. Läskiä. Pelkkää läskiä. Näytän joka suunnasta pyöreältä pallolta. Kaikki luut ja lihakset ovat niin piilossa tämän ällöttävän kerroksen alla, että alan jo epäillä niiden olemassaoloa. Tuollainenko minä todella olen? Miten haluaisinkaan välillä särkeä joka ikisen peilin ja kirkkaan pinnan, sulkea verhot, estää valon pääsyn huoneisiin. Elää pimeydessä ja vähitellen unohtaa miltä näytän.