Anteeksi, en ole kirjoittanut vähään aikaan koulukiireiden vuoksi. Mutta nyt on onneksi loma; olisin varmaan kuollut, jos koulu olisi jatkunut vielä viikonkin pitempään. Annan itseni levätä tämän viikon ja alan sen jälkeen lueskella uskontoa ja ruotsia syksyn kirjoituksia varten. Saa nähdä mitä siitäkin tulee, en jaksaisi edes ajatella koko asiaa... Haluaisin vain keskittyä kunnolla laihduttamiseen ja saada ne helvetin kymmenen kiloa vihdoinkin tästä höllyvästä kropasta pois. Suunnitelmat liikunnan suhteen menivät kyllä heti uusiksi, sillä kuinka ollakaan minuun iski flunssa heti kevätjuhlan jälkeen illalla. Nyt vain pyörryttää, ja pelkkä ajatus hölkkäämisestä tai pyöräilystä tekee pahaa. Äh.
Oudon yksinäinen ja ahdistunut olo taas kerran. Kai se johtuu niistä yksipuolisista ja lähes säälittävistä tunteista, joita minulla on, vaikka olen yrittänyt päästä niistä eroon. Tunnen itseni ihan hölmöksi. Alan jo melkein kaivata tavallisia arjen rutiineja; ne sentään pitivät minut jokseenkin järjissäni.
Ehkä vain nukun huomenna taas pitkään, jotta päivä tuntuisi lyhyemmältä. On tämäkin elämää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti